Vadelma-hedelmä, joka lisäksi hyvä maku on paljon ominaisuuksia terveys. Oppia lisää.

Vadelmaa on tutkittu vähän ihmisillä, mutta koeputki- ja eläintutkimuksissa sillä on todettu olevan monia terveysvaikutuksia. Tutkimusten mukaan vadelma voi auttaa ehkäisemään sydän- ja verisuonitauteja, kakkostyypin diabetesta ja Alzheimerin tautia. Siitä voi olla apua myös ylipainon ehkäisyssä. Lisäksi vadelman on todettu estävän syöpäsolujen kasvua soluviljelmissä.

Yhdysvaltalaisessa hiirille tehdyssä tutkimuksessa vadelmien todettiin muun muassa suojaavan sydäntä ja luustoa, säätelevän maksan toimintoja ja hillitsevän painonnousua.

Vadelmassa on useita fenoliyhdisteitä, joista tärkeimpiä terveyden kannalta ovat ellagitanniinit ja antosyaanit. Ellagitanniineja vadelmassa on enemmän kuin monissa muissa marjoissa. Näiden yhdisteiden on tutkimuksissa todettu estävän hapettumista eli ne toimivat antioksidantteina elimistössä. Antioksidantit auttavat kehoa suojaamaan soluja haitallisilta vapailta radikaaleilta.

Vaikutus ja käyttö

Vadelmalla on antikoliiniesteraasi-, antioksidanttinen ja verenkiertoa parantava vaikutus. Vadelman lehtien parkkiaineet supistavat ruuansulatuskanavan limakalvoja. Lisäksi vadelma vaikuttaa hiostavasti ja lievästi virtsaneritystä lisäävästi. Lehtien sisältämä fragariini-yhdiste stimuloi ja rauhoittaa kohdun lihaksia. Vadelman on ajateltu sekä vahvistavan kohtua synnytykseen että ehkäisevän keskenmenoja.

Tutkimustulokset vadelman tehosta erilaisissa naistenvaivoissa ovat ristiriitaisia.

Vadelmaa (vadelmanlehteä) on tutkittu useiden vaivojen hoitoon, mutta mutta vähäisen tutkimusaineiston vuoksi tieteellistä arvioita tehosta ei voi vielä tehdä seuraavissa tiloissa:

  • Vatsavaivat.
  • Sydänoireet.
  • Hengityselinten ongelmat.
  • Diabetes.
  • Vitamiininpuutokset.
  • Nesteen kertyminen.
  • Ihottuma.
  • Kurkkukipu.

Vadelmanlehteä voidaan käyttää tabletteina, teenä tai uutteena.

Säilö ja käytä monipuolisesti

  • Vadelmaa säilöttäessä on pidettävä mielessä nopeat käsittelyajat vadelman herkän rakenteen vuoksi. Pakastaminen on yleisin tapa säilöä vadelmaa, mutta se sopii myös mehujen raaka-aineeksi esimerkiksi herukoiden tai mustikan kanssa. Vaihtoehtoisesti voi kokeilla kuivaamista tai hillon keittämistä.
  • Kannattaa kokeilla myös vadelmasta tehtyjä yhdistelmähilloja. Hyvä vaihtoehto on lisätä kattilaan saman verran mansikkaa tai vaikka mustikkaa, jolloin lopputuloksena purkkiin lusikoidaankin kuningatarhilloa.
  • Vadelma sopii tuoreena tai pakastettuna moniin jälkiruokiin, kuten kiisseleihin ja jäädykkeisiin. Piirakoiden ja paistosten lisäksi vadelmaa voi lisätä muffineihin, soseutettuna vadelma käy kääretorttuun tai kakun täytteeksi ja kastikkeena se on parhaimmillaan jäätelön kanssa.
  • Sekä tuoreet että säilötyt vadelmat ovat myös mainio lisuke pannukakun tai lettujen kanssa. Makunsa ja upean värinsä ansiosta vadelma sopii lisäksi kermavaahdon ja keksien kanssa kerrosjälkiruokiin.
vadelma

Vadelmasato talteen

Jotta vadelmien aromi ja ulkonäkö säilyisivät hyvin, ne kannattaa käsitellä (pakastaa, mehustaa, hillota) nopeasti poiminnan tai ostamisen jälkeen. Vadelma sisältää sen verran vettä ja sokeria, että sen kuivaaminen kestää pitkään, siksi pakastaminen on yleisin ja helpoin tapa säilöä vadelmaa, mutta kokeile myös hilloamista. Säilö vain ensiluokkaisia vadelmia, yksikin homeinen marja pilaa koko hillon.

Pakasta vadelmat rasioissa, jottei marjan pehmeä rakenne kärsi. Lisää vadelmien joukkoon hieman sokeria, niin maku säilyy parhaiten. Pakastaminen ei juuri vaikuta vadelman ravitsemuksellisiin ominaisuuksiin, sillä vitamiinit säilyvät pakastettaessa hyvin.

Vadelmansiemenöljyn ominaisuudet

Mehun valmistuksessa jää vadelmasta (Rubus idaeus L .) siemenet sivutuotteena käyttämättä. Siemenissä on öljyä noin 23 %. Sitä käytetään jo patentoituna lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa iho-ongelmien hoitoon, sekä lisäksi aurinkovoiteissa, hammastahnoissa, kylpyöljyissä, sampoissa jne. Tässä tutkimuksessa lähtökohtana oli vadelmansiemenen taloudellisesti merkittävä hyötykäyttö eri muodoissa elintarvike- ja non-food-teollisuudessa. Vadelmansiemenöljystä määritettiin kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet, jotka antavat lisätietoa öljyn käyttömahdollisuuksista. Vadelmansiemenöljyn ominaisuuksia verrattiin safloriöljyyn ja viinirypäleen siemenöljyyn, joita käytetään runsaasti elintarvike-, kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa.

Öljyn saanto vadelman siemenistä oli 10,7 %. Kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia olivat mm. saippuoitumisarvo 191, dieeniarvo 0,837, karotenoidipitoisuus 23 mg/100 g ja suhteellisen alhainen viskositeetti, 26 mPa.s 25 ºC:ssa. Vadelmansiemenöljy absorboi UV-B- ja UV-C- aallonpituuksia, joten sillä on potentiaalista käyttöä UV-suojana laajalla säteilyalueella. Tokoferolipitoisuus oli korkea, ja E-vitamiinin kokonaisekvivalenttiarvo 97. Öljyn säilyvyysaika oli suhteellisen pitkä.

Rasvakoostumuksesta 93,7 % oli neutraaleja lipidejä, 3,5 % fosfolipidejä ja 2,7 % vapaita rasvahappoja. Raakaöljyssä oli rasvahapoista eniten linolihappoa (54,5 %), α -linoleenihappoa (29,1 %), öljyhappoa (12,0 %) ja palmitiinihappoa (2,7 %).

Parantavien marjojen kemiallinen koostumus

Kysymys siitä, kuinka hyödyllisiä vadelmia on ihmiskehoon, on parasta aloittaa tämän kasvin kemiallisen koostumuksen avulla. Vadelmat, kuten koko maapallon elämä, on koostumuksessaan vettä suhteessa 85% kokonaismassasta. Noin 9% on hiilihydraatteja, loput ovat mono- ja disakkaridit. Myös pieninä määrinä se sisältää proteiineja ja rasvoja.

Vadelma marjat sisältävät monia vitamiineja. C-vitamiini vallitsee, sitten laskevassa järjestyksessä B9, PP, E, B3.Se sisältää sekä mikro- että makronutrientejä: magnesiumia, kaliumia, klooria, kalsiumia ja fosforia. Osana vadelmia on happoja: salisyylihappoa, sitruunaa ja omenahappoa sekä hyvin käyttökelpoista antoosyaniiniä, mikä tekee kapillaareista kestävämmän. Vadelmat eivät ole kaloreita. 100 g marjoja sisältää noin 40 kcal.

Sending
User Rating 0 (0 votes)

We are using cookies on our website

Please confirm that you accept our Privacy Policy. Privacy Policy